Maanantaina ryhmäydymme ja kirjoitamme Mika Myllylän avoimesta kirjeestä tekstitaitovastauksen. Kaikilla pitäisi olla vastaukset tyyli ja sävy -tehtäviin monisteessa, jonka pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan tt-vastausta. Tehtävän tavoitteena on harjoitella tt-vastauksen rakentamista keskiviikon koetta varten. Vastaus olisi hyvä saada valmiiksi tunnilla!
Tyyli- ja sävyvalinnat (perjantain moniste):
1. Yleisilme kokonaistyylistä: Jäähyväisten ja lopullisuuden tuntua. Runollista sanastoa ja rakenteita. Anteeksipyyntö.
2. Tyylivalinnat
Sananvalinnat:
runollisuus: "sydämeni on murtunut, vaeltaa, upottaa, ammentaa"
abstrakteja sanoja: "elämä, suru, painajainen, tuska, mieli, seikkailu, vahvuus, vastoinkäyminen, hinta, sielu"
vahvoja ilmauksia: "elämäni pahin painajainen, valtava erehdys, loputon tuska, suuri seikkailu"
asenteelliset verbit: "hermostui, tivasi, väitti, spekuloi, raivostui"
ei puhekielisyyksiä
Fraasit:
"paljon antoi, paljon otti"
"esittää nöyrät kiitokset"
"ei voi sanoin kuvailla"
"myöntää tappio"
"maksaa kallis hinta"
"sydämeni pohjasta"
"kauan sitten"
Lauserakenteet:
Suurin osa pitkähköjä lauserakenteita, mutta välissä hyvin ytimekkäitä ja lyhyitä. Painotus tällöin lyhyissä lauseissa.
Sanajärjestyksessä paikoin runollisuutta: "- - en voi tapahtunutta muuttaa." - - "enkä tuskani määrää voi sanoin kuvata." (Vertaa asiatekstin sanajärjestykseen, jossa verbi on ennen objektia: - - en voi muuttaa tapahtunutta. - - enkä voi kuvata tuskani määrää.)
Rytmi:
Ei nopeaa eikä hidasta, vaihtelevat lauserakenteet tekevät rytmistä tasapainoisen.
Kokonaisrakenne:
Koko tekstiä sidostaa vastakkainasettelu (ennen--nyt, taistelu--rauha ym.). Teksti kokonaisuudessaan on kertovaa ja kuvailevaa (adjektiivit)
Argumentointi:
Tunteisiin vetoavat perustelut, omiin kokemuksiin vetoaminen, aiempiin tapahtumiin vetoaminen.
Arvoihin viittaaminen (koti, uskonto, isänmaallisuus, luonto).
Retoriset keinot:
Vastakohta-asettelu: antaa--ottaa, mennyt--tulevaisuus, upota--nousta, minä--muut.
Superlatiivit ja vahvistussanat: pahin, valtava, nöyrä, loputon
Toisto: uudestaan ja uudestaan
Kielikuvat: suuri seikkailu, ammentaa vahvuus, Tervanevan mystinen kutsu, sydämeni pohjasta, testamentti, iso osa maailmaani mureni, maksaa kallis hinta
3. Sävy
a) Kirjoittajan suhtautuminen itseensä:
- esillä, ei piiloudu persoonattomaksi (en koskaan, esitän nöyrät kiitokseni...)
- suhtautuu vakavasti (painajainen, taistelu, nöyrä, testamentti)
- on sekä yksityishenkilö että asiantuntija (doping-näyte, huippu-urheilija vs. yksityisen ihmisen kärsimys, inhimillisyys)
b) Kirjoittajan suhtautuminen vastaanottajaan:
- kohtelias ja henkilökohtainen ("Samalla esitän nöyrät kiitokseni kaikille tukijoilleni - -. Te olette perheeni ohella - -.") Henkilökohtaisuus rakentuu tuntemuksista, jotka kirjoittaja jakaa vastaanottajien kanssa.
- virallinen (asiatyylinen, ei keveitä ilmaisuja)
- anteeksipyytävä sävy
c) Kirjoittajan suhtautuminen asiaan
- katuva ja vakava
- juhlallinen
d) Vastakkainasettelut ja niiden vaikutus sävyyn
- henkilökohtainen--virallinen (tulee lähelle mutta pysyttelee juhlallisen etäisenä)
- muut--minä (korostaa kirjoittajan yksinäisyyttä ja yksilöllistä kärsimystä)
- ennen--nyt (menneisyyden virheet ovat maksettavana nyt)
- antoi--otti
- seikkailu--tuska
- vajoaa--nousee
- suree--vahvistuu
e) Viittaukset muihin teksteihin
- Raamattu
- testamentti
Kun teet tyylianalyysia, kannattaa aina tarkastella tyylivalintoja suhteessa tekstilajiin. Muistat, että kolumnissa kirjoittaja käyttää kohosteisempaa tyyliä kuin uutisessa jne. Jos tehtävänäsi on arvioida tyylin onnistuneisuutta, tekstilajin huomioiminen on vieläkin tärkeämpää. Lisäksi kannattaa miettiä tekstin vastaanottajia, julkaisupaikkaa ja tavoitetta.
ESIMERKKI 1: Hyvin juhlallinen ja asiatyylinen teksti alkoholin vaaroista murrosikäisten Demi-lehdessä ei välttämättä ole tyyliltään sopiva, kun mietitään tekstin vastaanottajia ja kontekstia. Asiatekstiksi tarkoitettu juttu voi muuttua "väärän" tyylivalinnan vuoksi humoristiseksi.
ESIMERKKI 2: Kuolemasta puhuminen vaatii monissa tilanteissa ja teksteissä arvokasta ja asiallista tyyliä. Esimerkiksi muistokirjoituksessa kuolemaa nimitetään "menehtymiseksi, siirtymiseksi ikuiseen lepoon/tuonpuoleiseen". Vitseissä ja esimerkiksi sairaanhoitoalalla kuolema arkipäiväistetään ja sitä voidaan nimetä huumorin keinoin "tyhjän potkaisemiseksi, veivin heittämiseksi" tms.
Maanantain ryhmät ovat seuraavat:
1. Katariina, Tiia, Heidi K., Henri ja Jarno (Myllylän tekstin tyyli ja tavoite)
2. Heidi A., Pauliina, Oona, Annika, Tuomo ja Niko (Mistä Myllylän tekstin sävy syntyy ja miten se vaikuttaa?)
3. Satu A., Anna, Juuso, Ilpo ja Susanne (Arvio Myllylän tekstin tyyli- ja sävyvalinnoista)
4. Krista, Ella, Ville, Satu V. ja Eetu (Myllylän ääni ja vastaanottaja)
Tekstitaitovastaukset kirjoitetaan tänne blogiin!
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMyllylän ääni ja vastaanottaja
VastaaPoistaJulkisessa kirjeessään Helsingin Sanomissa 8.3.2001 Mika Myllylä pyytää Suomen kansalta anteeksi dopingskandaalia. Kirjeen ääni eli sävy on anteeksipyytävä ja aneleva. Kirjeessään Myllylä kuvaa häpeäänsä traagisin sanakääntein kuten ''testamentti'' ja ''pyydän sielulleni rauhaa.'' Vaikka Myllylä kirjeen sävy onkin pahoitteleva, hän tuntuu pitävän itseään loppujen lopuksi syyttömänä: ''Huippu-urheilijana minun olisi itse pitänyt ottaa selville.''
Myllylän suhtautuminen vastaanottajiinsa on kohtelias ja henkilökohtainen, mikä tulee ilmi hänen sanavalinnoissaan, kuten ''te olette perheeni ohella auttaneet minua jaksamaan.'' Kirjeestä nousee esille myös Myllylän henkilökohtainen pyyntö. Tämä ilmenee lauseessa ''nyt jos koskaan tuki on tarpeen.'' Kirjeensä lopussa Myllylä vetoaa vastaanottajan tunteisiin kertomalla koskettavasti uransa vaiheet.
-Ville, Krista, Ella, Satu V. ja Eetu
Hyvä otsikko!
PoistaAloituksessa nimeätte hyvin pohjatekstin ja tiivistätte aiheen napakasti. Sävyn määrittely on onnistunut. Ensimmäisen kappaleen viimeisestä virkkeestä en ole ihan samaa mieltä: Eikö hän nimenomaan tunnusta, että hän on tehnyt virheen, kun ei ole ottanut selvää? Tarkkana!
Tehtävänannossa pyydetään kirjoittamaan sekä sävystä (=äänestä) sekä vastaanottajasta. Kannattaa aina määritellä tehtävänannon termit (niin kuin olette tehneet äänen kanssa), myös tässä tapauksessa vastaanottaja.
Mikä tekee esimerkkilauseestanne ("te olette perheeni ohella auttaneet minua jaksamaan") kohteliaan ja henkilökohtaisen? Se kannattaa mainita vastaustekstissä.
Huom: Kun lainaus on oman virkkeen sisällä, lainausmerkki tulee ennen pistettä (molemmat viimeisen kappaleen lainaukset, samoin ensimmäisessä virkkeessä pitäisi olla "pyydän itselleni rauhaa".).
Tästä olisi hyvä jatkaa vastausta pidemmälle!
3. Myllylän avoimen kirjeen sävy ja sen vaikutus
VastaaPoistaMika Myllylä pahoittelee esille tullutta doping-ainekohua avoimessa kirjeessään (Helsingin Sanomat 8.3.2001). Tekstin sävy on dramaattinen, katuva sekä lopullinen.
Myllylä ottaa täyden vastuun tapahtuneesta ja suhtautuu siihen hyvin vakavasti. Tekstin vakava sävy syntyy jo heti kirjeen alussa, sillä se alkaa sanoin ”tämä on testamentti”. Myllylä ilmaisee nöyryytensä suoraan pyytämällä anteeksi ”Suomen kansalta ja koko urheilevalta maailmalta” ja herättää näin lukijassa myötätuntoa.
Avoimessa kirjeessään Myllylä käyttää tyylikeinona vastakkainasettelua, mistä syntyy asioihin monipuolinen mielikuva. Myllylä kuvailee urheilun vaatineen paljon, mutta myös antaneen.
Otsikko asiallinen ja hyvä.
PoistaTekstin aloitus on onnistunut ja sävyn kuvailu osuu oikeaan. Olette laittaneet hyvän esimerkin todistamaan vakavan sävyn.
Viimeinen kappale menee tyylin puolelle sen verran, ettei ainakaan näin vastauksen alussa kannata siirtyä ns. aiheen viereen - kannattaako lopussakaan. Muistattehan, että sävy on kirjoittajan suhtautumistapa asiaan, itseensä ja vastaanottajaan. Tyyli sen sijaan on rakenteissa oleva tapa kirjoittaa ja ilmaista sanottava.
1. Myllylän tekstin tyyli ja tavoite
VastaaPoistaHelsingin Sanomissa (8.3.2001) ilmestynyt Mika Myllylän avoin kirje kertoo Myllylän Lahden MM-kisojen dopingin käytön kiinnijäämisestä. Tekstin tyyli on pahoitteleva ja nöyrä, mutta myös hieman yliampuva. Pahoitteleva tyyli syntyy fraaseista, esimerkiksi ”sydämeni pohjasta haluan pyytää virhettäni anteeksi” ja sanavalinnoista, kuten ”nöyränä, ”kiitollisena”, ”polvistun” ja ”erehdys”. Sanavalinnoilla ”Jumala”, ”tuska”, ”taistelu” pyritään herättämään myös tunteita lukijoissa. Ne ovat hyvin voimakkaita ja tarkkaan mietittyjä.
Tekstissä olevat lauseet ovat rakenteeltaan melko pitkiä, joten lyhyet lauseet korostuvat ytimekkäästi, esimerkiksi ”taistelu on ohi”, ”on aika uuden elämän”. Ne tekevät Myllylän tekstistä vaikuttavan ja runollisen, kuten lauseissa ”- - ja vaikka kuinka yritän kapinoida vastaan, en voi tapahtunutta muuttaa.” Tekstin rytmi on tasaista lauseiden pituuksien takia.
Myllylä vetoaa tunteisiin ja arvoihin, hän esimerkiksi kertoo, että pyrkii itse vastaamaan teoistaan. Hän käyttää myös retorisia keinoja, kuten vahvistussanoja, kielikuvia ja toistoa.
-Tiia, Katariina, Heidi K., Henri & Jarno
Otsikko hyvä!
PoistaMistä "yliampuvuus" syntyy? Entäpä tunteita herättävät sanavalinnat: Mitä tunteita niillä halutaan herättää?
Olette käsitelleet tyyliä ja tavoitetta sekä sana- että lausetasolla. Hyvä! Etenkin, kun tehtävänannossa pyydetään miettimään myös tavoitetta, kannattaa ottaa tyylianalyysiin argumentointikeinotkin (kuten yllä tunteisiin vetoavuus jo osaltaan onkin) mukaan olennaisena tyylin luojana.
Mukava aloitus vastaustekstille. Jos olisitte ehtineet jatkaa pidemmälle, olisitte luultavasti avanneet retorisia keinoja, niin kuin asiaan kuuluu. :)
Päivitetty versio :D
VastaaPoistaArvio Mika Myllylän tekstin tyyli- ja sävyvalinnoista
Mika Myllylä pyytää avoimessa kirjeessään (Helsingin Sanomat 8.3.2001) anteeksi Lahden MM-kisojen doping-skandaalia. Kirjeen sävy ja tyyli on erittäin pahoitteleva ja anteeksianeleva, ja rivien välistä voi tulkita häpeän. Vahvoilla sanavalinnoillaan ja runollisilla fraaseillaan hän saa aikaan tunteisiin vetoavan tyylin: ”sydämeni on murtunut, enkä tuskani määrää voi sanoin kuvata.”
Toisaalta, liioitellut ja dramaattiset sanavalinnat muuttavat sävyn hieman ironiseksi. Myllylä vaikuttaa kerjäävän sääliä ja kirje vaikuttaa hyvin itsetuhoiselta. Sanavalinnat, esimerkiksi ”testamentti”, ”syvä suru” ja ”loputon tuska” luovat kirjeeseen kohosteisen ja ylätyylisen vaikutelman.
Rytmi kirjeessä on vaihteleva, välillä lyhyiden ja välillä pitkien lauserakenteiden vuoksi.
- Satu A., Anna, Susanne, Ilpo ja Juuso
Otsikko toimiva - tehtävänannosta se onkin helppo yleensä rakentaa.
VastaaPoistaHyvä tekstiesimerkki todistamassa tunteisiin vetoavaa tyyliä. Muistakaa, että kaksoispisteen jälkeinen kokonainen lainaus alkaa isolla alkukirjaimelle.
Onko Myllylä tarkoittanut kirjeen ironiseksi? Mistä nimenomaan ironisuus syntyy? Se kannattaisi perustella huolellisesti.
Muutoin hyvä alku vastaustekstille!